Otakantaa.fi-blogi kiittää lukijoitaan!

ice-crystals-616121_1280Oikeusministeriön ylläpitämä otakantaa.fi-palvelu uudistuu vuoden 2016 alussa. Samalla päättyy myös tämän otakantaa.fi-blogin ylläpito. Jatkossa sähköisten demokratiapalveluiden kuulumisia voi seurata uudistetun demokratia.fi-sivuston blogissa.

Otakantaa.fi-blogin ensimmäinen postaus julkaistiin syyskuussa 2011. Blogissa on matkan varrella kerrottu oikeusministeriön toteuttaman Osallistumisympäristö-hankkeen tavoitteista, saavutuksista ja haasteista. Olemme myös pyrkineet herättämään keskustelua kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, julkishallinnon ja poliittisten päättäjien väliseen vuorovaikutukseen kehitettävistä työkaluista ja toimintamalleista.

Nyt Osallistumisympäristö-hankkeen päättyessä on aika kiittää blogimme lukijoita. Kiitämme teitä kaikesta saamastamme palautteesta sekä postaustemme jakamisesta Facebookissa ja Twitterissä! Kiitos, että olette osallistuneet keskusteluun ja jakaneet tietoa oikeusministeriön tarjoamista sähköisistä demokratiapalveluista!

Palvelut on saatu kutakuinkin valmiiksi, mutta toivomme, että olette jatkossakin mukana kehittämässä sekä palveluitamme että demokratia.fi-sivustoa. Vinkit uusista sisällöistä tai korjattavista kohdista ovat edelleen lämpimästi tervetulleita.

Tutustu uuden otakantaa.fi-palvelun kehitysversioon

Uusi otakantaa.fi-palvelu otetaan käyttöön tammikuun 2016 aikana. Palvelusta on julkaistu kehitysversio, johon rekisteröitymällä pääsee jo testaamaan hankkeen avaamista sekä keskustelun ja kyselyn luontia. Kehitysversio ei vielä toimi kaikilta osin siten kuin lopullinen palvelu tulee käyttäytymään ja siitä puuttuu joitain ominaisuuksia. Sivustolla vierailevien kannattaa myös huomioida, että kehitysversiossa on julkaistu vasta testisisältöjä.

Tutustu kehitysversioon osoitteessa https://otakantaa.fns.fi/fi/.

Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan pilotointiin

Uudistetun otakantaa.fi-palvelun pilotoinnista kiinnostuneita tahoja pyydetään olemaan yhteydessä oikeusministeriöön. Pilotointivaiheessa oikeusministeriö avustaa organisaatioita palvelun käytössä ja käyttöönotossa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset pilotointiin: otakantaa.om@om.fi

Lue lisää:

Otakantaa.fi kuuluu oikeusministeriön sähköisiin demokratiapalveluihin, jotka on kehitetty osana valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma).

SADe-ohjelman päätöstilaisuudessa haaveiltiin tulevista palveluista

Kuva: © Ilari Peltomäki

”Miten se digiloikka oikein tehdään?”, pohtivat panelistit. Kuva: © Ilari Peltomäki

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, tuttavallisemmin SADe-ohjelma, juhlisti seitsenvuotisen kautensa päätöstä juhlaseminaarissa Helsingin Musiikkitalossa 5. marraskuuta. Ohjelman tarkoituksena on ollut tuottaa sähköisiä julkisen sektorin palveluita, joista olisi iloa ja hyötyä niin kansalaisille, yrityksille kuin hallinnollekin. Helppokäyttöiset palvelut tekevät asioinnista vaivatonta sekä ajasta ja paikasta riippumatonta. Lisäksi ne tuovat kustannussäästöjä.

– ”Digitalisaatiota on arkipäiväistettävä, jotta kaikki pääsevät siihen mukaan ja pelot vähenevät”, totesi tilaisuuden avannut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Parempaa palvelua sähköisesti

Juhlaseminaarissa todettiin monen puhujan suulla, ettei digitalisaatio ole vain teknologiaa, vaan se merkitsee suurempaa käyttäytymisen muutosta. Ihmisten ei tarvitse enää järjestellä aikataulujaan verotoimiston aukioloaikojen mukaan, ja virkamiehet voivat vastata kansalaisten kysymyksiin vaikkapa chatissa, jolloin todellinen vuorovaikutus helpottuu.

”Hyvä hallinto ja kansalaisten palveleminen edellyttävät digipalveluiden käyttöönottoa”, ministeri Vehviläinen painotti.

”Hyvä hallinto ja kansalaisten palveleminen edellyttävät digipalveluiden käyttöönottoa”, ministeri Vehviläinen painotti. Kuva: © Ilari Peltomäki

Toisaalta on muistettava huolehtia myös heistä, joille internetin käyttö ei ole itsestään selvää. Palveluiden on oltava esteettömiä ja niiden käyttöön tulisi saada tarvittaessa opastusta. Parhaimmillaan sähköiset palvelut voivat helpottaa ihmisten elämää ja viranomaisten työtä merkittävästi.

Tavoitteena helppokäyttöiset ja hyödylliset palvelut

Juhlaseminaarissa haaveiltiin vielä suunnittelutasolla olevan kansallisen tulorekisterin käyttöönotosta. Siihen kerättäisiin niin palkkatulot kuin sosiaalietuudet – reaaliajassa. Tulotietoja pääsisivät hyödyntämään esimerkiksi työttömyyskassat, Kela ja Verohallinto. Etuuksien ja korvausten myöntäminen nopeutuisi ja omia ansioita olisi helppo seurata. Tavoitteena on saada rekisteri käyttöön vuonna 2019.

Oikeusministeriön SADe-ohjelmassa tuottamat osallistumisen ja vaikuttamisen palvelut on otettu onnistuneesti käyttöön. Etenkin kansalaisaloite.fi on jo osoittanut tarpeellisuutensa yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä. Kuntalaisaloite.fi-palvelua käyttää jo yli kaksi kolmasosaa Suomen kunnista. Sähköinen lausuntopalvelu puolestaan helpottaa lausuntomenettelyä ja parantaa valmistelun läpinäkyvyyttä. Otakantaa.fi on kehitetty lisäämään vuorovaikutusta hallinnon, päättäjien ja kansalaisten välillä.

Hallinnonalojen yhteistyötä tarvitaan

"Yllätä, niin itsesi kuin muut. Tee asioita uudella tavalla. Älä ole jarru!", kannusti Mato Valtonen.

”Yllätä, niin itsesi kuin muut. Tee asioita uudella tavalla. Älä ole jarru!”, kannusti Mato Valtonen. Kuva: © Ilari Peltomäki

SADe-ohjelman tekijät olivat paneelikeskustelussa yhtä mieltä siitä, että ohjelma on lisännyt hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Tämä nähtiin myös välttämättömänä asiakaslähtöisyyden kannalta, sillä palvelua tarvitsevan näkökulmasta ei ole väliä, missä hallinnonalojen raja kulkee. Ihanteena nähtiin tilanne, jossa ”palveluita tehdään ihmisten puolesta ilman, että heitä vaivataan”. Tästä hyvänä esimerkkinä on esitäytetty veroilmoitus, johon tarvitsee reagoida vain, jos siihen haluaa tehdä muutoksia.

Juhlaseminaarissa nousi esiin huoli palveluiden löydettävyydestä ja markkinoinnista. Hienokaan sähköinen palvelu ei hyödytä ketään, jos se ei tavoita kohderyhmäänsä. Toisaalta hyvin toimivilla palveluilla voisi olla markkinapotentiaalia myös ulkomailla.

Palveluiden kehitystyö jatkuu muissa ohjelmissa, kuten Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) -ohjelmassa. Parhaimmillaan hyvät, hallinnonrajat ylittävät sähköiset palvelut tehostavat viranomaistyötä ja lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja onnellisuutta.

Lue lisää:

Artikkelin on kirjoittanut Saana Tarhanen, joka on korkeakouluharjoittelijana oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä.

Otakantaa.fi uudistuu – osallistu pilotointiin

otakantaa_logo_rgbOikeusministeriön ylläpitämä otakantaa.fi-palvelu uudistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Otakantaa.fi tarjoaa projekteille, valmisteilla oleville asioille tai ideoille veloituksettoman osallistumisympäristön. Palvelun avulla kansalaiset voivat reaaliaikaisesti seurata julkishallinnon hankkeita, osallistua keskusteluun valmisteilla olevista asioista ja vaikuttaa päätöksentekoon.

Maksuton ja helppokäyttöinen palvelu

Mikä organisaatio tai kuka tahansa – kunta, ministeriö, virasto, järjestö tai kansalainen – voi ottaa otakantaa.fi:n maksutta käyttöönsä ja tuoda sinne oman hankkeensa keskusteltavaksi. Hallinnon hankkeet kuitenkin erotetaan palvelussa muista hankkeista, mikä takaa luotettavuuden.

Uusi palvelu on entistä helppokäyttöisempi. Keskeisiä toimintoja (hanke, keskustelu ja kysely) on virtaviivaistettu ja osallistumiskynnystä madallettu poistamalla käytöstä vahva sähköinen tunnistautuminen. Hankkeita avaavat organisaatiot tuodaan palvelussa nykyistä paremmin esille organisaatiosivujen avulla.

Kehitysversioon toivotaan käyttäjien kommentteja

Uusi palvelu otetaan käyttöön tammikuussa 2016. Parhaillaan on valmisteilla kehitysversio, johon toivotaan käyttäjien kommentteja. Rekisteröitymällä palveluun kehitysversion kautta pääsee jo testaamaan hankkeen avaamista sekä keskustelun ja kyselyn luontia. Kehitysversio ei vielä toimi kaikilta osin siten kuin lopullinen palvelu tulee käyttäytymään ja siitä puuttuu joitain ominaisuuksia. Tutustu kehitysversioon osoitteessa https://otka.fns.fi/fi/.

Uuden palvelun toimintaa voi tarkastella myös prototyypin kautta.

Ilmoittaudu mukaan pilotointiin

Uudistetun otakantaa.fi-palvelun pilotoinnista kiinnostuneita tahoja pyydetään olemaan yhteydessä oikeusministeriöön. Pilotointivaiheessa oikeusministeriö avustaa organisaatioita palvelun käytössä ja käyttöönotossa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset pilotointiin: otakantaa.om@om.fi

Otakantaa.fi-palvelu on osa oikeusministeriön sähköisiä demokratiapalveluita, jotka on kehitetty osana valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma).

Lue lisää:

Mikko Sarja: Kielellisten oikeuksien karikoita ja hetteikköjä

(c) Juska Wendland, Flickr

(c) Juska Wendland, Flickr

Kielelliset oikeudet ovat olleet perusoikeuksiamme vuoden 1919 hallitusmuodosta lähtien. Näitä oikeuksia konkretisoidaan useissa laeissa. Niistä keskeisimpiä on kielilaki, joka nykymuotoisena on ollut voimassa vuodesta 2004. Onko siis kaikki hyvin käytännössä? Esitän eräitä havaintoja oikeusasiamiehen ratkaisukäytännöstä.

Kielikanteluista runsas kolmannes johtaa toimenpiteisiin

Eduskunnan oikeusasiamies käsittelee keskimäärin nelisenkymmentä kieliasiaa vuodessa. Määrä on siten jokseenkin maltillinen, kun kaikkiaan kanteluita saapuu ja ratkaisuja annetaan vuosittain useita tuhansia. Toisaalta runsas kolmannes kieliasioita koskevista kanteluista johtaa toimenpiteisiin, kun näin on keskimäärin joka viidennessä asiassa. Kielikanteluille on siten yhtäältä perusteita, toisaalta määrien vähäisyyden takia kielellisten oikeuksien tilasta ei voida tehdä yleistyksiä.

Yleisimmin tarkastelussa ovat ruotsia käyttävien oikeudet. Suomen kielen asema nousee esiin vuosittain, joskin vain muutamissa kanteluissa keskimäärin. Saamen kieliä ja viittomakieliä koskevia asioita ei ole esillä edes joka vuosi, ja pitemmälläkin aikavälillä niitä on vain muutamia. Myös kysymys oikeudesta vieraiden kielten käyttöön tulee esiin, joskin harvakseltaan.

Kanteluissa osansa saavat lähes kaikki hallinnonalat – eniten poliisiviranomaiset, terveydenhuollon viranomaiset ja oikeusministeriön hallinnonalalla toimivat. Ne koskettavat monien arkea.

Virheellinen menettely vie karikolle

(c) Visit Finland, Flickr

(c) Visit Finland, Flickr

Lain sanamuoto ja todellisuus eivät kieliasioissakaan aina kohtaa. Tähän viittaan otsikkoni karikoilla. Kyse on tilanteista, joissa menettely on selkeästi virheellinen. Tällaista tulee esiin etenkin kaksikielisten viranomaisten arkisissa kielilain soveltamistilanteissa asiakaspalvelussa, asiakirjojen laadinnassa ja tiedottamisessa: asiakaspalvelussa ei ole ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa, ruotsinkieliseltä asiakkaalta tiedustellaan, osaako hän suomea tai englantia taikka häntä pyydetään käyttämään näitä kieliä, asiakirjat laaditaan sekakielellä tai väärällä kansalliskielellä, lomakkeita on vain suomeksi, sähköinen asiointi onnistuu vain suomeksi…

Tulkinnanvaraisuus ja aukot sääntelyssä johtavat hetteikköihin

Konkreettisten karikoiden ohella kielellisten oikeuksien tiellä on myös hetteikköjä. Tarkoitan sekä tilanteita, joissa säännös on tulkinnanvarainen, että tilanteita, joissa sääntelyssä on aukkoja. Tulkinnanvaraista on esimerkiksi tiedottamisen sääntely, eli se, milloin suomeksi ja ruotsiksi tiedottaminen on keskenään riittävän tasapuolista sisällöllisesti, määrällisesti ja ajallisesti. Laissa ei nimittäin säädetä, että tiedottamisen tulisi olla molemmilla kansalliskielillä täsmälleen samanlaista tai samanaikaista.

Sosiaalisen median yleistyminen taas herättää kysymään, taipuvatko voimassa olevat säännökset enää (tai ainakaan) täysin luontevasti esimerkiksi Facebookiin. Vai onko se toimintaympäristönä jo niin erilainen, että asiaa pitäisi arvioida jotenkin toisin kuin perinteisissä viestinnän väylissä toimittaessa?

Myös selviä lainsäädännön aukkoja esiintyy, kun kaikilla keskeisilläkään viranomaistoiminnan alueilla ei – yllättävää kyllä – ole yksiselitteistä sääntelyä siitä, mitä kieltä asioinnissa voi käyttää. Tällaisia ovat esimerkiksi ulosotto- ja hallintokanteluasiat sekä potilasasiakirjat ja holhoustilit. Ulosoton osalta asia on käsittääkseni jo kuitenkin työn alla.

Oma sääntelyyn liittyvä hetteikkönsä muodostuu siitä, kun tulkinnallisia säännöksiä ”täytetään” sellaisella aineistolla, joka ei välttämättä ole saatavilla molemmilla kansalliskielillä. Esimerkiksi tilintarkastuslaissa säädettyä hyvää tilintarkastustapaa ovat pitkään konkretisoineet yksityisen yhdistyksen vain suomeksi julkaisemat tapasuositukset – laillista sinänsä. EU-tasoisessa yksityisessä standardisointimenettelyssä taas on vahvistettu velvoittavaa EU-sääntelyä täydentäviä pakottavia standardeja vain muutamilla jäsenvaltioiden kielillä. Tällainen asia on parhaillaan oikeusasiamiehen aloitteesta EU:n oikeusasiamiehen käsittelyssä.

Töitä siis riittää niin karikoiden kuin hetteikköjenkin väistelyssä ja ylittämisessä.

Artikkelin on kirjoittanut Mikko Sarja, joka toimii vanhempana oikeusasiamiehensihteerinä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa

Lue lisää:

Vuoden 2015 Demokratiapäivässä puhuttiin osallisuudesta ja osallistumisesta

Kolmatta kansallista Demokratiapäivää vietettiin 13.10.2015 Kuntatalolla Helsingissä. Päivä on Kuntaliiton, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön järjestämä. Tärkeiksi teemoiksi puheenvuoroissa nousivat paikallisdemokratia ja osallisuus. Vahvat kunnat ja niiden aktiiviset asukkaat nähtiin tärkeänä voimavarana maailmantalouden myllerryksen ja globalisaation keskellä. Monessa puheenvuorossa korostettiin, että viranomaisten huolenpidon lisäksi tarvitaan järjestöjen ja aktiivisten kansalaisten osallistumista, sillä ihmisten väliset aidot kohtaamiset ovat keskeisiä syrjäytymisen ehkäisemisessä ja osallisuuden tunteen lisäämisessä.

Tapani Tölli: Vahvat kunnat säilytettävä

Kuntaliiton toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli avasi Demokratiapäivän

Demokratiapäivän avasi Kuntaliiton toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli

Kuntaliiton toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli avasi tilaisuuden muistuttamalla vahvan kunnallisen itsehallinnon tärkeydestä.

– ”Perustuslaki luo lujan perustan paikallisdemokratialle, sillä se takaa kunnan asukkaiden itsehallinnon. Julkisella vallalla on myös velvollisuus edistää yksilön mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon”, Tölli muistutti.

Töllin mukaan kuntalaiset ovat kiinnostuneita osallistumisesta ja luottamustehtävien hoitamisesta, eikä heitä saisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksella syrjäyttää päätöksenteosta.

Tulevaisuuden kuntakuvia ja keskustelua sote-uudistuksesta

Demokratiapäivässä esiteltiin Kuntaliiton selvitystä kuntien mahdollisista kehityssuunnista. Keskeistä kuntien tulevaisuuden kannalta on, onnistuvatko ne säilyttämään riittävät peruspalvelut lähellä ihmisiä. Pahimmillaan palvelut karkaavat suuriin keskuksiin. Riskinä on, ettei kolmannen sektorin panos palveluverkon paikkaamisessa riitä, vaan asuinpaikkaan liittyvä eriarvoisuus lisääntyy voimakkaasti.

Eräänlaisena ihanteena selvityksessä nähdään ”pulska palvelukunta”, jossa kaikki tarvittavat palvelut ovat lähellä. Huonossa taloustilanteessa varsinkaan pienillä kunnilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia järjestää kaikkea itse. Kuntaliiton selvitys nostaakin pienten kuntien mahdollisuudeksi verkostoitumisen ja palveluiden tuottamisen yhdessä muiden kanssa. Suurilla kaupungeilla on enemmän pelivaraa: ne voivat panostaa olemassa oleviin yrityksiin, kehittää palveluita asiakaslähtöisyyden ja valinnanvapauden pohjalta tai keskittyä mahdollistamaan asukkaiden, järjestöjen ja yritysten uudenlaisia kokeiluja.

Sote-uudistuksesta käydyssä paneelikeskustelussa Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg piti terveydenhuollon siirtämistä suurempiin yksiköihin perusteltuna, mutta oli huolissaan sosiaalihuollon siirtymisestä liian kauas asiakkaista. Sandberg myös muistutti, että muita heikommassa asemassa olevilla on usein vähäiset mahdollisuudet vaatia oikeuksiaan uudessa järjestelmässä.

Marianne Heikkilä: Yksilöllisyyden ja inhimillisyyden jäljillä

arttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä peräänkuulutti eettisyyttä ja myötätuntoa

Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä peräänkuulutti eettisyyttä ja myötätuntoa

Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä korosti puheessaan eettisyyttä ja myötätuntoa.

– ”Syrjäytymisen vähentämiseksi on tärkeää varmistaa, että kaikki voivat kokea osallisuuden ja sosiaalisen arvon tunteita. Talousvaikeuksissa oleva kuntakenttä kaipaa tukea kolmannelta sektorilta eli järjestöiltä, jotka osallistuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen”, Heikkilä painotti.

Heikkilän mukaan eettisyyden ohella myös yksilöllisyyden arvostus on lisääntymässä, mikä näkyy neljännen sektorin toiminnan vilkastumisena. Neljännellä sektorilla viitataan perheisiin ja ystäviin sekä vapaaseen, järjestöistä riippumattomaan kansalaistoimintaan.

Vapaaehtoistoiminta voi vahvistaa kiinnittymistä omaan lähiyhteisöön. Heikkilä nosti esiin paikallisdemokratian globalisaation vastavoimana.
– ”Etenkin kaupungeissa monet ovat kadottaneet yhteisöllisyyden tunteen, mutta oman kiinnostuksen mukainen vapaaehtoistoiminta saattaa auttaa löytämään sen uudelleen”, Heikkilä totesi.

Monikulttuurista osallistumista

Demokratiapäivän teemana oli tänä vuonna monikulttuurisuus. Kansanedustaja Ozan Yanar oli huolissaan maahanmuuttajien osallisuudesta.

– ”Jopa toisen polven maahanmuuttajat joutuvat jatkuvasti todistelemaan suomalaisuuttaan. Moniäänisyyden pitäisi olla olennainen osa demokratiaa, ja on huolestuttavaa, etteivät tulijat pääse osallisiksi yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.”

Yanar ehdotti integraation parantamiseksi kielikoulutuksen lisäämistä, mahdollisuutta päästä heti töihin ilman karenssiaikoja sekä anonyymia rekrytointia julkisella sektorilla. Yanar kannatti myös kolmannen sektorin tarjoamien kotouttamispalveluiden tukemista.

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio luovuttivat Demokratiatunnustukset Tyrnävän kunnalle ja tasa-arvotiedon keskus Minnalle

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio luovuttivat Demokratiatunnustukset Tyrnävän kunnalle ja THL:n tasa-arvotietopalvelu Minnalle

Uutena trendinä pop up -osallistuminen

Demokratiapäivänä julkistettiin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn, Kuntaliiton ja Kansalaisareena ry:n selvitys kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Selvityksen mukaan yhteistyön eräs merkittävä este on aktiivisten toimijoiden vähyys. Eero Väisänen Siskot ja Simot -yhteisöstä totesi, että pop up -toiminta onkin hyvä mahdollisuus järjestää tapahtumia, joihin järjestön omat voimavarat eivät yksin riittäisi.

– ”Pop up -toiminnassa ihmisten on mahdollista osallistua vapaaehtoistoimintaan omien aikataulujensa ja mielenkiintonsa mukaan ja sitoutua siihen vain niin pitkäksi aikaa kuin haluaa, vaikka vain yhdeksi illaksi. Toisaalta nämä toiminnassa vain piipahtavat aktiivit eivät maksa yhdistyksille jäsenmaksuja eivätkä osallistu niiden hallinnolliseen taakkaan”, Väisänen kuvaili.

Lue lisää:

Artikkelin on kirjoittanut Saana Tarhanen, joka on korkeakouluharjoittelijana oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä

Merja-Maaria Oinas ja Emma Kuusi: Nuorten ideat kuuluviin

Niin, ette sitten muistaneet kysyä nuorilta?

Nuorten osallisuuden edistäminen on noussut keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Osallisuus voidaan nähdä laajana käsitteenä ja eri tavoin ilmenevänä. Siihen sisältyy myös kokemus siitä, että tulee kuulluksi. Nuorisobarometri vuodelta 2013 osoittaa, että nuoret uskovat demokratian toimivuuteen ja tuntevat yhteenkuuluvuutta lähiyhteisöihinsä ja yhteiskuntaan.

Toisaalta nuorten kokemus siitä, että heidän näkemyksensä otetaan vakavasti, on varsin heikko. Mahdollisuus vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, yhdessä toimiminen ystävien kanssa sekä uusien asioiden oppiminen ovat keskeisimpiä syitä vaikuttaa. Ajan, mielekkäiden vaikuttamismahdollisuuksien ja kannustuksen puute taas ovat syinä sille, ettei nuori halua osallistua ja vaikuttaa.

Lait ja suositukset velvoittavat kuulemaan nuoria

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on vahvistettu lainsäädännössä. Kuntien nuorisovaltuustot ja koulujen oppilaskunnat ovat lakisääteisiä. Kokemukset ja käsitykset edustuksellisten rakenteiden toimivuudesta vaihtelevat. Ne ovat vain yksi osallisuuden muoto. Tarvitaan monipuolista lähestymistapaa nuorten osallisuuden edistämiseen. Nuorten kuulemiseen ja vaikuttavan vuoropuhelun lisäämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Nuorisolaki velvoittaa kuntia huolehtimaan nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pitkäjänteisesti rahoittanut aiemmin vain kuntien käytössä ollutta nuorten verkkovaikuttamispalvelua. Näihin kokemuksiin pohjaten käynnistettiin vaikuttamispalvelun kehittämishanke yhteistyössä oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Koordinaatin kanssa vuonna 2013. Mukana kehittämistyössä oli myös nuoria ja nuorisoalan toimijoita.

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Keväällä 2015 julkaistu Nuortenideat.fi toimii osana oikeusministeriön demokratiapalveluja (www.demokratia.fi). Nuortenideat.fi on avoin kunnille, kouluille, järjestöille ja kaikille nuorten ja nuorisopolitiikan parissa toimiville organisaatioille. Sen kautta nuoret voivat esittää ideoita ja kysymyksiä eri ilmaisutapoja, myös kuvaa ja videota, hyödyntäen. Organisaatiot voivat tuoda nuorille pohdittavaksi erilaisia kehittämisen kohteita. Nuortenideat.fi toimii myös demokratiakasvatuksen välineenä.

Tähän mennessä palveluun on kirjoitettu jo yli 185 ideaa ja sen on ottanut käyttöönsä 55 organisaatiota, mm. kuntia, kouluja, järjestöjä, oppilaskuntien hallituksia ja nuorisovaltuustoja. Rekisteröityneitä käyttäjiä palvelussa on yli 465. On huomioitava, että kommentointi ja kannatus on mahdollista myös ilman rekisteröitymistä

Mahdollisuus julkaista oma idea nimimerkillä madaltaa kynnystä ideoida. Ideoita on kirjoitettu hyvin laajasti eri aiheista, juuri nyt pinnalla ovat tapahtumiin ja vapaa-aikaan liittyvät ehdotukset. Toivotaan mm. tiettyjä esiintyjiä omalle paikkakunnalle, parannusta kouluviihtyvyyteen, sekä muutoksia tuntijakoihin ja koulun alkamisaikaan. Palveluun voi kirjoittaa myös valtakunnallisia ideoita.

Vuoropuheluun on sitouduttava

Nuortenideat.fi on maksuton ja helppo ottaa käyttöön, mutta sen toimivuus ja vaikuttavuus edellyttävät sitoutumista vuoropuheluun nuorten kanssa. Palvelua on pidettävä esillä, jotta nuoret löytävät sen! Hyvänä esimerkkinä tiedottamisesta on Porin kaupungin vapaa-ajan sivu, jossa on paljon ideoita, kommentteja ja kävijöitä. Viime kädessä nuorten kuuleminen ja vakavasti ottaminen on asennekysymys. On oltava rohkeutta hyödyntää uusia toimintatapoja!

Vaikuttamispalvelun valtakunnallinen markkinointikampanja on nyt käynnistynyt. Kampanjan keulakuvana on Justimusfilms. Heidän ajatuksiaan nuorten vaikuttamisesta löytyy videoblogista.

Tutustu tarkemmin palveluun: www.nuortenideat.fi

Kirjoittajat:

Emma Kuusi, joka toimii ylitarkastajana opetus- ja kulttuuriministeriössä & Merja-Maaria Oinas, joka toimii suunnittelijana Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatissa

Palveluiden kehitystyötä ja kampanjointia – #vaikutanyt!

#vaikutanyt verkkopainikeSADe-ohjelma ja Osallistumisympäristö-hanke päättyvät joulukuussa 2015. Syksy onkin ollut demokratiapalveluiden kehittämisen ja markkinoinnin osalta kiireistä aikaa. Otakantaa.fi uudistuu täysin ja lausuntopalvelu.fi:ssä tehdään käytettävyysparannuksia. Myös demokratia.fi-sivu saa täysin uuden ilmeen. Viime viikolla vietettiin kansallista demokratiaviikkoa ja samalla käynnistyi #vaikutanyt-kampanja, jonka tavoitteena on tehdä demokratiapalveluita tunnetuiksi ja lisätä demokratia.fi-sivuston kävijämääriä.

Kehitysversiot kommentoitavina

Uuden otakantaa.fi-palvelun prototyyppi valmistui syyskuussa. Parhaillaan työn alla on toiminnallinen versio, jota käyttäjät pääsevät kommentoimaan loka- ja marraskuun aikana verkossa. Ilmoitamme kommentointimahdollisuudesta some-kanavissamme (Facebook ja Twitter: @demokratia_fi).

Uusi otakantaa.fi tulee pilottikäyttöön tammikuun 2016 alussa. Pilotoinnista kiinnostuneita tahoja pyydetään olemaan yhteydessä oikeusministeriöön. Tutustu otakantaa.fi-palvelun prototyyppiin. Lisätietoja ja yhteydenotot: otakantaa.om@om.fi

Myös sähköisten demokratiapalvelujen avausnäkymän, demokratia.fi-sivun uudistustyö on edennyt hyvin. Tavoitteena on uudistaa sivua niin, että sisällöt ja toiminnot vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita. Toivomme käyttäjien kommentteja ja ideoita sivun kehittämiseksi loka-marraskuun aikana. Valmis sivu julkaistaan marraskuun loppupuolella. Tutustu demokratia.fi-sivun beta-versioon ja kommentoi. Lisätietoja ja yhteydenotot: demokratia.om@om.fi

Tule mukaan #vaikutanyt-kampanjaan

Demokratia.fi-sivusto kokoaa yhteen julkishallinnon yhteiset sähköiset demokratiapalvelut. Niiden kautta kansalaiset voivat vaikuttaa asioiden valmisteluun sekä päätöksentekoon ja päättäjät kuulla kansalaisten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä. Loka–marraskuussa 2015 toteutamme markkinointikampanjan, jonka tavoitteena on entisestään lisätä demokratia.fi-sivuston tunnettuutta sekä palveluiden käyttöä.

#vaikutanyt-kampanja käynnistyi virallisesti demokratiaviikolla. Kampanja näkyy videoina ja postauksina Youtubessa, Facebookissa ja Twitterissä sekä tietoiskuina Ylen kanavilla. Kutsumme Sinut ja organisaatiosi mukaan kampanjaan!

Tutustu kampanjasivuun

Tutustu kampanjaan, lataa organisaatiosi verkkosivuille kampanjapainike ja jaa tietoa palveluistamme sosiaalisessa mediassa. Muutoksia tekevät ne, jotka osallistuvat!

Lisätietoja: viestintäsuunnittelija Liisa Männistö, etunimi.sukunimi@om.fi

 

Anni Sahlström: Onko nuorilla mahdollisuuksia vaikuttaa?

Kuva: (c) Ignacia Palomo Duarte

Kuva: (c) Ignacia Palomo Duarte

Minulla on tapana sanoa, että olen poliittisesti aktiivinen. Haluan osallistua ja vaikuttaa asioihin. Kun sitten oikein pysähdyn miettimään, mitä konkreettista olen tehnyt vaikuttaakseni asioihin, lista jääkin kovin lyhyeksi. Olen istunut oppilaskunnan hallituksessa ja olen suomenruotsalaisen koululaisjärjestön FSS:n (Finlands svenska skolungdomsförbund) jäsen, mutta onko nuorilla muita mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa?

Nuorillekin tulee usein tunne, että jokin ei toimi tai että jotakin pitäisi muuttaa. Asiasta saatetaan keskustella koulun käytävillä ja ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi satelee. Mutta siihen se sitten tyssää. Saatamme ärsyyntyä siitä, että mikään ei muutu, mutta emme kuitenkaan tee asialle mitään. Miten voisimme marisemisen sijaan ryhtyä tuumasta toimeen? Onhan nuorillakin mahdollisuuksia vaikuttaa, vai onko?

Miten nuorten ääni saadaan kuuluviin?

Koulussa meille opetetaan, että on monia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Meille ei kuitenkaan opeteta, mitä nämä tavat ovat ja miten niitä käytetään. Kynnys tehdä jotakin konkreettista tuntuu korkealta, enkä oikein tiedä miten tai mitä kanavaa käyttäen voisin viedä ideoitani eteenpäin. Eikö ole olemassa mitään helppoa tapaa saada äänensä kuuluviin? Äänestäminen on tietysti yksi tapa, mutta minä en vielä saa äänestää. Muita tapoja olisi sitten… niin, mitkä?

Ennen kuin aloitin työharjoitteluni täällä oikeusministeriössä, en todellakaan tiennyt, että on olemassa todella yksinkertaisia ja nopeita tapoja vaikuttaa. En tiennyt, että on olemassa nuorille suunnattu verkkopalvelu, jonka avulla nuoret voivat läppäriään tai puhelintaan käyttäen helposti ja nopeasti vaikuttaa asioihin, vaikkapa kotona löhötessään tai bussissa istuessaan. Yhdellä klikkauksella voi tukea toisten tekemiä ehdotuksia ja omien ideoiden esittäminen on yhtä helppoa kuin kuvan julkaiseminen Instragramissa. Nuortenideat.fi on kanava, jota pitkin ideat kulkeutuvat suoraan päättäjille. Toisin sanoen, hyvin yksinkertainen tapa saada äänensä kuuluviin.

Minulla ei ollut aavistustakaan tästä mahdollisuudesta. Eikö muidenkin olisi hyvä tietää tästä? Palvelu on tarkoitettu myös koulujen käyttöön, mutta minun koulussani se ei ole käytössä eikä kovin monessa muussakaan. En tiedä miksi näin on enkä valitettavasti voi tätä asiaa ainakaan heti muuttaakaan, mutta eikö koulujen, nuorisotalojen ja kuntien kannattaisi ottaa palvelu käyttöön, jos todella halutaan, että nuoret ovat aktiivisia ja osallistuvat? Haastan nyt kaikki Suomen koulut ottamaan palvelun käyttöön ja levittämään siitä tietoa oppilaille niin että kaikki halukkaat pääsevät sitä käyttämään.

Jokainen voi tehdä jotakin

Yksin en voi maailmaa muuttaa, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Pienilläkin teoilla on väliä. Kun seuraavan kerran saan hyvän ajatuksen, haluan muuttaa jotakin tai vastaani tulee ongelma, jota en osaa ratkaista, en aio jäädä marisemaan siitä, että mikään ei muutu. Aion tarttua tuumasta toimeen, viedä ajatukseni eteenpäin ja varmistaa, että jotakin tapahtuu. Sitten voin ainakin jälkikäteen rehellisesti sanoa, että todella yritin tehdä asialle jotakin. Toivon, että muihinkin tarttuisi sama innostus päästä vaikuttamaan yhteiskuntaan, joka itse asiassa kuuluu myös meille nuorille.

Koska nuorille todella on olemassa tapoja vaikuttaa, eivätkä ne ole edes vaikeita!

Kirjoittaja on Anni Sahlström, joka suorittaa TET-harjoittelua oikeusministeriössä.

Osallistu kampanjaamme ja vie viestiä eteenpäin

demokratia.fi #vaikutanyt verkkopainikeOikeusministeriön ylläpitämä demokratia.fi-sivusto kokoaa yhteen julkishallinnon yhteiset sähköiset demokratiapalvelut. Niiden kautta kansalaiset voivat vaikuttaa asioiden valmisteluun sekä päätöksentekoon ja päättäjät kuulla kansalaisten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä.

Loka–marraskuussa 2015 toteutamme markkinointikampanjan, jolla pyrimme entisestään lisäämään demokratia.fi-sivuston tunnettuutta sekä palveluiden käyttöä. Kampanja näkyy muun muassa oikeusministeriön verkkosivuilla, some-postauksina sekä videona YouTubessa, Facebookissa ja Twitterissä.

Kutsumme Sinut ja organisaatiosi mukaan kampanjaan!

Viesti verkkopainikkeella

#vaikutanyt-kampanja on suunnattu erityisesti aktiivisille kansalaisille ja julkishallinnon edustajille. Kannustamme ministeriöitä, virastoja ja laitoksia sekä kansalaisjärjestöjä sijoittamaan kampanjan ajaksi verkko- ja intranet-sivuilleen painikkeen, joka ohjaa demokratia.fi-sivustolle. Tältä sivulta löytyy valikoima erikokoisia painikkeita, joista voitte valita sivuillenne parhaiten sopivan.

#vaikutanyt somessa

Kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #vaikutanyt.

Osallistu keskusteluun ja vie viestiä vaikuttamisen verkkopalveluista eteenpäin!

Lisätietoa kampanjasta

Viestintäsuunnittelija Liisa Männistö, oikeusministeriö
etunimi.sukunimi@om.fi, p. 02 95 150 231

Tutustu myös sähköisten demokratiapalveluiden materiaalipankkiin.

Pidetään Suomi demokratian kärkimaiden joukossa edistämällä kansalaisvaikuttamista sekä avointa ja vuorovaikutteista hallintoa!

 

Corinna Tammenmaa: Yli sata vuotta vanhat ratkaisut pelastavat edelleen kieliä

Kuva: (c) Mike Steele

Kuva: (c) Mike Steele

Tiesitkö, että Ruotsissa ei saa rekisteröidä henkilöitä kielen perusteella? Se muodostaisi ruotsalaisten mukaan kielletyn etnisen rekisterin. Tiesitkö, että äidinkielen rekisteröinti aloitettiin Suomessa vuonna 1880, jotta suomenkielisten kielelliset oikeudet pystyttiin turvaamaan viranomaisten kanssa asioidessa? Tänä päivänä yksityisten kansalaisten äidinkielen rekisteröinti vaikuttaa siihen, onko kunta ja sitä kautta muut viranomaiset yksi- vai kaksikielisiä. Rekisteröinti turvaa suomessa asuvien lasten oikeuden saada päivähoitoa ja opetusta omalla kielellään – suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Parhaimmassa tapauksessa se auttaa viranomaisia lähettämään henkilön vaikkapa sellaisen lääkärin luokse, jonka puhetta potilas ymmärtää.

Kuva: (c) Lucélia Ribeiro

Vaikka Ruotsi on monikulttuurisuudessa Suomea edellä, se on monikielisenä maana vastikään herännyt. Ruotsin allekirjoitettua alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen, kävi ilmi, että Ruotsin kieliä koskeva lainsäädäntö on puutteellista. Vuonna 2009 annettiin kielilaki, jossa kansallisiksi vähemmistökieliksi tunnustettiin suomi, jiddisch, meänkieli, romani chib ja saame. Vähemmistöille on säädetty verrattain korkeatasoisia kielellisiä oikeuksia. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut kielivähemmistöjen tunnistaminen. Kielten rekisteröintikielto on synnyttänyt eräänlaisen noidankehän. Viranomaisilla on heikot mahdollisuudet ennakoida palveluiden, kuten omakielisen opetuksen tarpeeseen. Kun palveluita ei ole tarjolla, ei niitä myöskään osata pyytää.

Suomessa yli sata vuotta sitten tehdyt kansalliskieliä koskevat päätökset auttavat nyt myös muita kieliryhmiä. Esimerkiksi saamenkielistä opetusta on saatavilla, koska viranomaiset osaavat tarjota sitä riittävästi oikeissa paikoissa. On myös kiinnostavaa nähdä miten perustavanlaatuinen vaikutus käytännön ratkaisulla, tässä tapauksessa rekisteröinnillä, voi olla perusoikeuksien toteutumiseen. Tästä opimme kaksi asiaa. Ensinnäkin tänään tehdyillä kieliä koskevilla päätöksillä voi olla suuria vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Toiseksi, hyvät kielelliset olosuhteet ovat yhtä paljon riippuvaisia käytännön toteutusmahdollisuuksista, kuin kielellisten oikeuksien tasosta. Ruotsin puolustukseksi voidaan sanoa, että siellä on lyhyessä ajassa tehty erittäin paljon kielellisten vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Ei viitsittäis antaa Ruotsin olla meitä edellä tässäkin asiassa sadan vuoden kuluttua!

Artikkelin on kirjoittanut kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, joka työskentelee oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä.